Taustaa:

Sylvillä todettiin heinäkuussa patella luksaatio molemmissa polvissa. Vasen polvi oli asteeltaan 2 ja oikea 1-astetta. Molemmat lieviä luksaatioita ja operaatio tulisi vain silloin kysymykseen jos oireet haittaavat koiran elämää.

Polvilumpio eli patella on ruumiin suurin luujänne, joka on koiralla muodoltaan litteä ja pyöreähkö ja johon kiinnittyy reisilihaksen jänne ja polvilumpion suora nivelside. Kooltaan se on noin rodusta riippuen noin sormen kynnen kokoinen. Reisilihaksen tehtävä on raajan ojentaminen/suoristaminen. Polvilumpion suora side taas kiinnittyy sääriluuhun, eikä se veny, joten lumpion etäisyys sääriluusta pysyy aina samana. Suora side voi kuitenkin olla kiinnittynyt väärään kohtaan sääriluussa, silloin niveltä taivutettaessa siihen kohdistuu sivuttaisvoimaa, joka voi aiheuttaa lumpion sijoiltaanmenon. Normaalisti patella liikkuu reisiluun telaurassa ja nivelen koukistuessa se painautuu telauraa vasten. Normaaliasennossa (takaa katsottuna) reisi- ja sääriluu ovat suorassa linjassa ja polvilumpio kulkee telaurassa edestakaisin nivelsiteiden pitäessä sitä oikealla paikallaan, silloin siihen ei kohdistu sivuttaista voimaa. Jos koiralla on normaalit kulmaukset sijaitsee lumpio telauran keskivaiheilla, joka on syvä. PL aiheutuu useimmiten matalasta telaurasta reisiluun päässä. Mikäli koiralla on suorat polvikulmat, sijaitsee polvilumpio telauran yläosassa, joka on luonnollisesti matala. Pienikin sivuttaisvoima saattaa aiheuttaa sen sijoiltaanmenon. Polvilumpio luiskahtaa siten matalan uran yli mediaalisesti eli sisäänpäin. Tutkimusten mukaan sekä liian suora, että liian kulmautunut takaraajan asento edistävät polvinivelvikojen syntyä (normaalikulma n. 130-135 astetta).

PL on suhteellisen yleinen pienillä ja hyvin pienillä roduilla (alle 10kg) ja tutkimusten mukaan näillä olisikin noin 12 kertainen riski PL:oon verrattuna keskisuuriin ja suuriin rotuihin. Lisäksi on havaittu, että vaivaa esiintyy 1,5x yleisemmin nartuilla kuin uroksilla. Eräissä tutkimuksissa on havaittu polvilumpion sijoiltaanmenon olevan ressessiivisesti periytyvä ominaisuus, mutta todennäköisesti vian esiintymiseen vaikuttaa useampia kuin vain yksi resessiivinen geenipari (on siis polygeeninen) (Sylvin vanhemmilla tutkitut ja terveet polvet). Sylvin tapauksessa toisen asteen luksaatio tarkoittaa sitä, että Patella on tavallisesti paikoillaan. Se kuitenkin luksoituu jalkaa koukistettaessa tai kierrettäessä ja pysyy pois kunnes se autetaan takaisin paikoilleen joko käsin painamalla tai jalkaa oikaisemalla. Reisiluun ja polvilumpion välinen nivel saattaa nitistä. Sääriluu voi olla kiertynyt jopa 30 astetta.

Loppukesästä aloin epäillä, että Sylvin jalat olivat kipeät. Lenkeillä alkoi esiintyä liikkumishaluttomuutta, takajalat tärisivät ja toisinaan liikkeet olivat kankeita ja Sylvi kulki selkä mutkalla. Varasin ajan eläinfysioterapeutti Kaisa Vakkurille, koska halusin selvittää onko Sylvi kipeä ja johtuuko kipu polvista.

Kävimme Kaisan vastaanotolla joka toinen viikko yhteensä kolme kertaa. Heti ensimmäisellä kerralla Kaisa kertoi kuinka Sylvin takapään lihaksisto oli alikehittynyt verrattuna etuosaan eli Sylvi oli koko elämänsä tottunut käyttämään etupäätä enemmän liikkumiseen jotta takapää kevenisi ja ei kävisi kipeää. Etureidenlihas joka kiinnittää patellan oli tosi kipeä vasemmassa jalassa samoin lonkan seutu. Fysioterapia käynneillä Kaisa hieroi, antoi laseria ja akupunktiota. Kahdesta ensimmäisestä kerrasta Sylvi hyötyi tavattoman paljon. Sylvi oli energisempi ja touhukkaampi kotona. Kolmannella kerralla vasen jalka oli tosi huonossa jamassa, Sylvi ei antanut Kaisan koskea siihen ollenkaan. Ilmeisesti pari aikaisempaa kertaa olivat vieneet kipuja niin paljon pois, että Sylvi oli käyttänyt enemmän takapäätä jolloin se oli taas kipeytynyt pahasti. Leikkausaika oli varattu jo ensimmäisen hierojakäynnin jälkeen elokuussa.

Leikkaus:

Sylvi leikattiin tänään. Leikkauksen suoritti Akuutin ortopedi Esa Soppela, joka on leikannut koirien ortopedisiä vaivoja parikymmentä vuotta. Aamulla käveltiin neljän kilometrin matka yhdessä Urhon ja Sylvin kanssa eläinlääkäriin. Sylvi rauhoitettiin ja Esa kokeili vielä polvet käsin. Vasemmassa jalassa luksaatio oli selvästi pahempi, mutta Esan mukaan "pehmeämmän linjan luksaatio" ja hän oli ihmeissään siitä, että luksaatio aiheutti Sylville niinkin isot oireet. Leikkaus alkoi 12.30 aikoihin ja noin 14.45 Sylvi tuotiin heräämöön. Leikkaus oli mennyt normaaliin kaavan mukaan. Polvinivelessä oli näkynyt jo merkkejä nivelrikosta eli kipuilu oli ihan todellista vaikka Sylvi ei varsinaisesti ontunut kovinkaan paljoa.

 

Miten tästä eteenpäin?

Edessä on varmasti raskas ja haastava kahdeksan viikkoa sitä en epäile yhtään. Kolmen kuukauden päästä näkee leikkauksen lopullisen tuloksen. Joissakin tapauksissa polvi luksoituu edelleen tai elimistö alkaa hylkiä rautaosia joita polveen on laitettu. Parhaassa tapauksessa kaikki menee hyvin. Tilastojen mukaan 90 % koirista paranee täysin ja pystyvät elämään ihan normaalia elämää. Koiran kanssa voi harrastaa kaikkea mikä ei aiheuta oireita.

• Ensimmäiset viisi päivää jalassa on pidettävä tukisidettä joka estää koiraa koukistamasta jalkaa.
• 10–14 vuorokauden kuluttua jalasta poistetaan tikit
• Lääkkeenä Rimadyliä ja antibiootti
• Kuudentena vuorokautena aloitetaan jalan jumppaus: Niveltä lämmitetään esim. kauratyynyllä 10 minuuttia jonka jälkeen polvea koukistetaan ja ojennetaan aina 10 kertaa peräkkäin 2-3 kertaan päivässä. Pikkuhiljaa liikerataa laajennetaan.
• Vaikeinta ja tärkeintä on pitää koira hyppimättä ja juoksematta kahdeksan viikkoa (voisko joku kertoa miten tämä onnistuu staffin  kanssa???) Ensimmäiset 2 viikkoa koiran tulee olla pienessä huonetilassa
• Liikunta aloitetaan pikkuhiljaa

0-2 päivää leikkauksesta: Vain tarpeilla käynti

2-14 päivää leikkauksesta: 3 x 5 min kävelytys taluttimessa hyvin hidasta käyntiä

2-3 viikkoa leikkauksesta: 3x 10 min päivässä kävelytys taluttimessa

3-4 viikkoa leikkauksesta: 3 x 15 min päivässä kävelytys taluttimessa

jatkossa liikuntaa taluttimessa lisätään vähitellen ja 8 viikon jälkeen saa aloittaa vapaasti liikkumisen asteittain ja jalan käyttöä rohkaistaan esim. matalassa hangessa taluttamalla

Tultiin kotiin akuutista puoli neljän aikaan ja Sylvi on nukkunut siitä asti peiton alla. Nostaa heti pään ja yrittää liikkua jos minä lähden vierestä pois. Pissaa valuu koko ajan ja steriloinnista viisastuneena laitoin sille vauvan vaipan. Päälle laitoin vielä juoksuhousut, niin ei kastu jalan käärö heti. Leikkaus on nyt takana jota jännitin paljon ja nyt tuntuu, että vaikein on vasta edessä. Tuleva kahdeksan viikkoa tuntuu pitkältä ajalta. Fysioterapia käynnit jatkuvat kolmen viikon päästä ja päivä kerrallaan mennään eteenpäin. Itse olen nyt kaksi viikkoa kotona ja Mikko vielä sitten yhden viikon. Ensimmäinen pissalle meno jännittää jo etukäteen. Miten Sylvi saa tarpeensa tehtyä kolmella jalalla??

Muutama kuva toipilaasta