Kesän tullen olen kaivanut koirien pelastusliivit kaapista ja uimista ollaan käyty harjoittelemassa viikoittain. Urho oppi viime kesänä uimaan yllättävänkin helposti. Olin varautunut siihen ettei se koskaan ehkä opi tai saatikka halua edes mennä veteen. Urhosta paljastuikin oikea vesipeto kun se sai omat pelastusliivit. Liivien avulla Urho uskaltaa uida rennommin eikä rupea hätäilemään vedessä. Keppiä se jaksaa vedestä hakea niin kauan kun joku vaan jaksaa nakata. Viime kesänä tämä vesi-innokkuus näytti myös varjopuolensa. Urho sai vesihännän jota paranneltiin viikon verran.

Sylvi ei ole sitten yhtään niin innostunut vedestä. Sen mielestä vesi on kylmää ja inhottavaa. Juuri ja juuri voi veteen tulla, mutta jalkojen pitää ehdottomasti yltää pohjaan. Sylvi odotteleekin tyynen rauhallisena rannalla kun Nuka ja Urho noutavat kepit vedestä. Rannalla se sitten varastaa kepit muiden suista. Helppoa ja ennen kaikkea ei tarvitse kastella itseä. Sylvin logiikkaa :) Sylvin uimakoulu jatkuu läpi kesän. Jospa neiti jossain vaiheessa hoksais ettei se niin kamalaa ole ;)